Kaksi kertaa paikallislehdessä – pieni pala omaa historiaani
On aina hienoa, kun oma työ huomataan.
Mutta joskus kaikkein paras palaute tulee omalta lapselta.
Vuonna 2022 minua haastateltiin paikallislehteen kestopigmentoinnista.
Olin tietenkin todella iloinen ja ylpeä siitä, että juuri minut oli valittu kertomaan työstäni ja alasta, jota rakastan.
Lahdessa on paljon kauneusalan ammattilaisia ja kestopigmentoinnin tekijöitä.
Siksi tuntuu erityisen hyvältä, kun toimittaja ottaa yhteyttä juuri sinuun ja haluaa kuulla sinun ajatuksiasi ja kokemustasi.
Ja mikä hauskinta – tämä ei edes ollut ensimmäinen kerta.
Ensimmäisen kerran minua haastateltiin paikallislehteen noin kymmenen vuotta aikaisemmin. Valitettavasti nämä jutut ovat ajalta, jolloin kaikkea ei vielä löytynyt ikuisesti internetistä, eikä minulla ole enää sähköisiä versioita tai linkkejä haastatteluihin.
Mutta vanhat sanomalehdet ovat säilyneet.
Ja juuri yhteen niistä liittyy ehkä tämän koko tarinan paras muisto.
Eräänä päivänä tyttäreni löysi kotoa vanhan sanomalehden, jossa oli minun kuvani ja haastatteluni. Hän tutki lehteä ja tuli sitten luokseni aivan hämmästyneenä:
”Äiti, sä olet niin kuuluisa! Sustahan kirjoitetaan jopa lehdessä!”
Minua nauratti aivan hirveästi. Aikuisena sitä ajattelee, että no, minua on haastateltu paikallislehteen. Hieno juttu, mutta ei tässä nyt sentään julkkiksia olla.
Mutta oman lapseni silmissä asia oli aivan toinen.
Jos äidin kuva on lehdessä ja äidistä kirjoitetaan kokonainen juttu, äidin täytyy tietenkin olla kuuluisa.
Ja tiedättekö mitä? Se tuntui ihan älyttömän ihanalta.
Olen tehnyt kestopigmentointeja jo vuosia, tavannut valtavan määrän asiakkaita ja nähnyt, kuinka paljon koko ala on muuttunut. Siksi nämä kaksi lehtihaastattelua ovat minulle pieni mutta tärkeä osa omaa ammatillista historiaani.
Ei siksi, että kuvittelisin olevani kuuluisa.
Vaan siksi, että kaikista Lahden alueen ammattilaisista joku päätti kaksi eri kertaa, että minun työstäni ja ajatuksistani kannattaa kertoa myös muille.
Ja kyllä – olen siitä edelleen vähän ylpeä.
Ja tyttäreni mielestä ainakin olen kuuluisa. Se riittää minulle oikein hyvin.
T. Anna Riski
Olin tietenkin todella iloinen ja ylpeä siitä, että juuri minut oli valittu kertomaan työstäni ja alasta, jota rakastan.
Lahdessa on paljon kauneusalan ammattilaisia ja kestopigmentoinnin tekijöitä.
Siksi tuntuu erityisen hyvältä, kun toimittaja ottaa yhteyttä juuri sinuun ja haluaa kuulla sinun ajatuksiasi ja kokemustasi.
Ja mikä hauskinta – tämä ei edes ollut ensimmäinen kerta.
Ensimmäisen kerran minua haastateltiin paikallislehteen noin kymmenen vuotta aikaisemmin. Valitettavasti nämä jutut ovat ajalta, jolloin kaikkea ei vielä löytynyt ikuisesti internetistä, eikä minulla ole enää sähköisiä versioita tai linkkejä haastatteluihin.
Mutta vanhat sanomalehdet ovat säilyneet.
Ja juuri yhteen niistä liittyy ehkä tämän koko tarinan paras muisto.
Eräänä päivänä tyttäreni löysi kotoa vanhan sanomalehden, jossa oli minun kuvani ja haastatteluni. Hän tutki lehteä ja tuli sitten luokseni aivan hämmästyneenä:
”Äiti, sä olet niin kuuluisa! Sustahan kirjoitetaan jopa lehdessä!”
Minua nauratti aivan hirveästi. Aikuisena sitä ajattelee, että no, minua on haastateltu paikallislehteen. Hieno juttu, mutta ei tässä nyt sentään julkkiksia olla.
Mutta oman lapseni silmissä asia oli aivan toinen.
Jos äidin kuva on lehdessä ja äidistä kirjoitetaan kokonainen juttu, äidin täytyy tietenkin olla kuuluisa.
Ja tiedättekö mitä? Se tuntui ihan älyttömän ihanalta.
Olen tehnyt kestopigmentointeja jo vuosia, tavannut valtavan määrän asiakkaita ja nähnyt, kuinka paljon koko ala on muuttunut. Siksi nämä kaksi lehtihaastattelua ovat minulle pieni mutta tärkeä osa omaa ammatillista historiaani.
Ei siksi, että kuvittelisin olevani kuuluisa.
Vaan siksi, että kaikista Lahden alueen ammattilaisista joku päätti kaksi eri kertaa, että minun työstäni ja ajatuksistani kannattaa kertoa myös muille.
Ja kyllä – olen siitä edelleen vähän ylpeä.
Ja tyttäreni mielestä ainakin olen kuuluisa. Se riittää minulle oikein hyvin.
T. Anna Riski
