Kestopigmentoinnin ja tatuoinnin suurin eroavaisuus on neulan pistosyvyys. Kestopigmentoinnissa pigmentti levitetään ihon dermiksen ylempiin kerroksiin, tatuoinnissa se taas laitetaan syvemmälle dermikseen. Tästä johtuen tatuointi säilyy eliniän ja pigmentointi vain useita vuosia.

Kestopigmentointi on suunniteltu korostamaan kasvojen luonnollisia piirteitä, tuomaan niille kirkkautta kauniisti ja luonnollisesti, pigmentoinnin tarkoitus ei ole siis erottua räiskyvästi kasvoilta. Parantunut tulos tulee näyttää mahdollisimman luonnolliselta. Tatuointitekniikat ja musteet taas eivät voi toimia näin hienovaraisella tasolla.

Tärkeä ero on myös pigmentin laadulla! Tatuointimusteet ovat ”ikuisia”, ne säilyvät ihossa vuosikymmeniä. Kestopigmentoinnissa on sallittua käyttää vain niitä pigmenttejä, jotka lopulta poistuu iholta ilman ulkopuolista häiriötä. Mitä varten? Ajan myötä kasvojen linjat, luonnollisten ikääntymisprosessien vaikutuksesta, muuttavat sijaintiaan. Jos käytetään tatuointipigmenttiä, se pysyy alkuperäisellä paikallaan. Kestomeikkitaiteilijan tulee olla täydellinen värianalyyseissä, hänen pitää osata tietää, miten eri pigmentit käyttäytyvät erityyppisillä ihoilla. Tämä on tae siitä, että huulet eivät muutu sinisiksi parantuessaan eivätkä kulmakarvat muutu sinisiksi tai vihreiksi.

Myös kestopigmentointien ja tatuointien levitystekniikat vaihtelevat. Tatuoinnit tehdään pistotekniikalla neulalla täyttäen, se tunkeutuu syvälle ihoon, tuo tietyn määrän pigmenttiä kohtaan. Pigmentoinnissa pigmentti tuodaan pienillä vetoliikkeillä, tekniikan puolesta se muistuttaa taiteilijan siveltimen liikkeitä.

Olen törmännyt paljon kestopigmentointeihin, jotka ovat tehty tatuointitekniikalla, tällöin on tekijä syöttänyt pigmenttiväriä liian syvälle ihoon. Nämä pigmentit joudutaan poistamaan kasvoista. Kokemattomissa käsissä pigmentointikoneesta voi tulla tatuointikone, siksi kiinnitän koulutuksissani erityistä huomiota pigmentin oikeaan levitykseen ja niiden syvyyksiin.
Toivottavasti sain vastattua mieltä askarruttaneeseen kysymykseen.

T. Anna Riski